Kuhnuri on mehiläisyhteisön uros
Kuhnurikehän leikkaus on toimenpide, jossa mehiläispesään asetetaan erikoiskehä (kuhnurikehä), johon mehiläiset rakentavat suurempia, kuhnureille tarkoitettuja kennoja. Kun emo munii näihin kennoihin ja kuhnurin toukat peitetään, kehä poistetaan pesästä ja tuhotaan.
Tämän toimenpiteen pääasiallinen tarkoitus on vähentää varroapunkkien määrää mehiläispesässä. Varroapunkit suosivat kuhnurien sikiöitä lisääntymispaikkana. Kuhnurien kehitys kestää pidempään kuin työläismehiläisten, jolloin punkilla on enemmän aikaa lisääntyä suljetun kennon sisällä. Poistamalla kuhnurisikiöt poistetaan samalla suuri osa pesässä olevista varroapunkkeista.
Kuhnurikehän leikkaus on osa integroitua tuholaistorjuntaa mehiläistarhauksessa, eikä se yleensä ole ainoa varroatorjuntamenetelmä. Sitä käytetään usein yhdessä muiden menetelmien, kuten orgaanisten happojen (muurahaishappo, oksaalihappo) kanssa.
Kuhnurikehän leikkaus on ainoa torjuntatoimenpide, joka voidaan tehdä satokauden aikana.
Kuhnurikehän leikkauksen vaiheet:
Kuhnurikehän asettaminen: Pesään asetetaan kehys, jossa on joko valmiiksi kuhnurin toukille sopivat kennopohjukkeet tai tilaa, johon mehiläiset voivat rakentaa kuhnurikennot vapaasti.
Muninta ja kehitys: Emo munii kuhnurikennoihin, ja toukat alkavat kehittyä. Varropunkki siirtyy avoimeen kennoon kuhnuritoukan luokse.
Peittäminen: Työläismehiläiset peittävät kuhnurikennot vahakannella. Varroapunkkinaaras syö kuhnuritoukan rasvakudosta ja aloittaa munimisen.
Leikkaaminen ja tuhoaminen: Tarhaaja poistaa peitetyt kuhnurikehät pesästä ja tuhoaa ne, jolloin varroapunkit poistuvat pesästä kehittyvien kuhnurien mukana.
Suosittelemme kolmeen osaan pystyrimoilla jaettua kuhnurikehää. Tällöin voit poistaa aina yhden peitetyn osion joka pesäkäynnillä. Näin saat poistettua mahdollisimman paljon varroapunkkeja.